Sota alkoi 22.6.1941
Toinen maailmansota kääntyi 70 vuotta sitten uuteen vaiheeseen. Suomen alueella tapahtui sotatoimia jo 22.6.1941, kun Hitlerin Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi. Mm. Neuvostoliitto pommitti Suomea, vaikka Suomen sodanjulistus tulikin vasta 25.6.1941.
Puheenvuorossa on tästä aiheesta paljonkin tietäviä, niin minua on henkilökohtaisesti hieman ihmetyttänyt, että Suomen aseistus oli ihan eri kannalla vuonna 1941 kesällä kuin mitä se oli 1940 talvella, siis vain puolitoista vuotta aiemmin. Jossitteluhan on turhaa, varsinkin historian jossittelu, mutta tuollaisella aseistuksella varustetun talvisodan Suomen ei varmaankaan olisi tarvinnut lähteä myöhemmin jatkosotaan. Kun aikajänne on noinkin lyhyt, ei Suomi voinut sinä aikana merkittävästi vaurastuakaan. Että mistä tämä ero johtuukaan?
Kuvamateriaalina on kesäinen sota-ajan kuva, jossa oikealla on edesmennyt isäni Paavo Jääskeläinen. Vasemmanpuoleinen aseveljensä on minulle tuntematon. Kuvan ottamisvuosi ei ole tiedossani, mutta se voi hyvinkin olla myös kesältä 1941. Silloin tuosta kuvasta olisi puolisen vuotta siihen, kun isäni osallistui merkittävään hiihtopartioon ja ilmeisesti elämänsä ainoaan ulkomaan matkaan. Tästä hän ei meille lapsille aikoinaan kertonut. Kerran muistan, miten nyttemmin jo edesmennyt äitini arveli, että isäni haavoittuminen vasempaan jalkaan olisi ollut itse ammuttu, niin tähän isäni totesi jotenkin, että hän oli kymmeniä kilometrejä vihollisen puolella, ettei hän sentään niin hullu ollut. Vielä armeijaan mennessäni asia oli minulle aika pimennossa, kun värvätty kersantti tiedusteli, niin sanoin, ettei isäni ole kertonut, mutta on kylläkin haavoittunut, niinkuin kersantti mainitsi. Nyttemmin tästä tiedän vähän enemmän, mutta ehkä se on eri jutun aihe.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Hyvä pointti minusta. Tosin kohta tulee Putkinen&kumpparit todistelemaan.
Tuo sodan alkaminen on ollut melkoisen hiustenhalkomisten kohde.
Talvisodan alkaminen lienee selvä. Ensin Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen ja Molotov ilmoitti Moskovassa, että maat eivät pääse sopuun ja että nyt puhuvat sotilaat.
Neuvostoliitto ilmoitti suomalaisten ampuneen Mainilassa ja tappaneenkin neuvostoliittolaisia. Niinpä maamme ovat sodassa.
Ilmeisesti aseellinen kahakka sinänsä ei riitä sodaksi, vaan täytyy olla enemmän. Kesällä 1940 Neuvostoliitto ampui suomalaisen matkustajakoneen mereen. Välirauhan aikana rajavartioitamme ammuttiin kuolettavasti. Emme tainneet kuitenkaan olla sodassa.
Kesäkuussa 1941 suomalaiset sukellusveneet miinoittivat Neuvostoliiton miehittämän Viron rannikkoa. Neuvostoliitto ei huomannut mitään. Saksalaiset lentokoneet pommittivat Leningradin aluetta ja palatessaan ottivat polttoainetta Utista. Emme vieläkään olleet sodassa.
Kun Neuvostoliitto pommitti massiivisesti sekä siviili- että sotilaskohteita pääministeri ilmoitti eduskunnalle ja presidentti puhui radiossa. Kumpikin kertoi Suomen olevan sodassa hyökkäysten vuoksi.
Suomea voitaisiin pitää syyllisenä vain jos koko Euroopassa olisi ollut rauha.
Suomi ei ollut syyllinen, mutta ei myöskään viaton.
Hitlerillehän oli tietenkin edullista pyrkiä sitomaan Suomea omaan rintamaansa, kuten hänen puheensakin tuolloin antoi ymmärtää.
Suomella oli tässä vaiheessa (siis 22.6.1941) varustautuminen sotaan ihan toisella tasolla kuin talvisodan edellä.
Neuvostoliitolla ei ollut tietääkseni hyökkäysvalmiita maajoukkoja Suomen rajoilla 70 vuotta sitten.
Kommentoija Salon esittämä tapahtumien kulku ja vastuukysymyskin sopii hyvin minun maallikkokäsityksiini. Kirjoitukseni otsikon ei ole tarkoitus väittää, että Suomi olisi ollut tuolloin kansainvälisesti lainvoimaisessa sodassa. Hitler oli kumminkin aloittanut uuden sodan (kun lasketaan kahdenvälisesti) ja oikeastaan se sama sota sitten syttyi jatkosotana Suomen osalta kolme päivää myöhemmin. Tämä sopinee erillissota-ajatukseen, johon Suomen johto vetosi runsaasti myöhemminkin. Neuvosto-Venäjällä taas ei ehkä tuolloin ollut erillissota-ajatusta Suomen osalta, vaan pommitettiin Suomea ihan vihollisena. Jos olisi ollut pommittamatta, Suomen johto olisi todennäköisesti joutunut lykkäämään ilmoitusta sodassa olemisesta, mutta valmiudethan sotimiseen maassamme olivat tuolloin vähintäänkin keskinkertaiset ja talvisotaan verrattuna oli sentään jonkinverran vierasta apuakin tarjolla.
Kun talvisodassa NL oli valmistautunut hyökkäämään, niin se järjesti Mainilan laukaukset omalla puolellaan. Jatkosodan alkaessa Suomi odotteli, että NL ampuu "mainilanlaukaukset" Suomen puolelle, että päästään sotimaan. Kansainvälisoikeudellisesti kaiketi ihan laillista toimintaa Suomelta.
Saksa aloitti Keski-Euroopasta "salamasodan". Suomi ei aloittanut mitään sotaa. Itse asiassa Suomi julistautui puolueettomaksi ja oli passiivinen.
Sota ei ollut ensimmäinen. Suomi oli joutunut talvisodassa hyökkäyksen kohteeksi, ja lisäksi Stalin vaati Suomelta kohtuuttoman suuria alueita. Stalin rikkoi kaikki sopimukset ja kansainväliset lait.
Vuonna 1941 Suomen kannatti neuvotella saksalaisten kanssa. Suomen oli saatava omat alueet takaisin. On nytkin saatava. Alueanastus on vakava juttu, ja etninen puhdistus määritellään nykyään rikokseksi ihmisyyttä vastaan.
Mutta. Suomen ei tarvitse kirjoitta historiaansa venäläisen valheen perusteella.
Todellisuudessa asiat tapahtuvat kronologisessa järjestyksessä. Ensin tulee jotakin, johon muut reagoivat.
Tutkikaa kaikkea mitä Venäjällä ehti tapahtua. Se selittää kokonaiskuvan.
Utin lentopetroolilla tai Viron rannikolla ei ole kärpäsen jätöksen vertaa merkitystä.
Näillä on:
- "Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen"
- Neuvostoliitossa 6 miljoonaa kuoli nälänhätään 1930-luvun alussa.
- Stalinin terrori 1937-38
- Molotov-Ribbentrop, jossa Stalin läsnä, nostaen Hitlerin kunniaksi maljan
- Aluevaatimukset Suomelle
- Stalin tarjoaa Suur-Suomea 1939. Suomi kieltäytyy Suur-Suomesta.
- Talvisota.
- Stalin perustaa Suur-Suomen maaliskuussa 1940: Karjalais-Suomalainen SNT.
- Molotov "anoo" saksalaisilta myönnytystä/lupaa miehittää muukin osa Suomesta marraskuussa 1940.
- Lopulta: Stalinin tekemät hyökkäysarmeijan siirrot läntiselle rajalleen. Tästä kaipaan lisää tietoja.
Kommentoija Lehtipuu luettelee mielestäni pitempikaikaisia sodan syitä ja tavoitteita. Stalinin tavoite on ilmeisesti Talvisodan jälkeenkin ollut Suomen valtaaminen, mutta juuri tuolloin 70 vuotta sitten sotavalmistelut Suomeen päin eivät olleet käsittääkseni kovin pitkällä.
Mistä käsitys on tullut? Suomeen aiottiin hyökätä pikapuoliin ja tulossa oli jo sodan ensi päivinä 10 lisäyhtymää, joiden siirtyminen käsittääkseni oli alkanut jo ennen sotaa.
Onpas vaikeaa, meinasi taas tulla poisto, kun yritin vastata. Käsitykseni perustuu mm. joskus lukemaani kirjaan, jossa selostettiin välirauhan aikana tehtyä tiedustelua.
Jos välitön hyökkäysvalmius olisi olut, niin olisihan pitkällä rajalla jossain päin sentään tullut neuvostojoukkoja Suomen puolellekin.
Nojoo. Ehkä hyökkäys olisi vaatinut viikon pari. EHkäse olisi tullut vasta loppukesästä.
Yksin Ukrainassa "kuoli" 10 miljoonaa. Myös puolet Kazahstanin väestöstä jne jne
http://www.youtube.com/watch?v=G3-j165rGDI&feature=PlayList&p=3F54D88C2C...
Korkealaatuisen äänen kanssa tunelmia.
http://www.youtube.com/watch?index=3&feature=PlayList&v=_-56Osvc6KU&list...
Tuossa alkaa pian pommituslentopätkä, jossa komeita kuvia laivueesta.
On useita syitä siihen, miksi Suomen aseistus oli vuonna 1941 eri kannalla kuin talvisodassa. Yritän tähän pikaisesti koota muutamia. Luettelo ei ole aukoton, luettelojärjestys on satunnainen.
Kotimainen tuotanto ja sotasaalis
Kotimainen ase- ja ampumatarviketuotanto saatiin täydessä mitassaan käyntiin vasta talvisodan päätyttyä. Tuotantoa jatkettiin täydellä teholla koko välirauhan ajan. Esimerkiksi raskaiden kranaatinheittimien sarjavalmistus käynnistyi vasta talvisodan aikana. Ennen kesäkuuta -41 valmistui 162 rskrh:tä.
Konepistooleita valmistettiin välirauhan aikana huomattava määrä, samoin panssarintorjuntakivääreitä (yli 300). Tampella valmisti 70 panssarintorjuntatykkiä.
Kotimaiseen tuotantoon voidaan laskea myös talvisodan sotasaaliin kunnostus. Sotasaaliiksi saatiin yli 10 kenttätykistöpatteriston tykit (140 kpl), 125 panssarintorjuntatykkiä, noin 1000 konekivääriä, 1500 pikakivääriä, 25.000 lippaallista kertatulta ampuvaa kivääriä, satakunta kranaatinheitintä, n. 60 panssarivaunua, 21 panssariautoa jne.
Talvisodan hankinnat
Talvisodan aikana käynnistettiin suuret asehankinnat, joskin Suomen asemaa haittasivat ”myyjän markkinat”. Suurin osa talvisodan hankinnoista oli käytettävissä vasta jatkosodassa. Esimerkkejä: Yhdysvalloista ostettiin 200 kpl 75 mm:n ja 32 kpl 203 mm:n kenttätykkejä sekä Brewster-hävittäjät (44).
Saksan Norjan satamiin takavarikoima Suomen ostama materiaali saatiin maahan alkuvuodesta -41.
Lentokoneita hankittiin siten, että niiden määrä nousi välirauhan aikana lähes kaksinkertaiseksi.
Hankinnat Saksasta
Saksan kanssa solmitti 10. tammikuuta -41 suuri asehankintasopimus, joka käsitti mm. 200 pstkiv, 100 pst-tkiä, lähes 200 kenttätykkiä ja noin 100 ilmatorjuntatykkiä. Lisäksi saatiin miinoja ja lentokoneita.
Hyvä yleiskatsaus välirauhan aikaisiin hankintoihin on Jatkosodan historian 1 osassa.
Kiitän kommentoija Luomia valaisevasta vastauksesta kirjoitukseni kysymykseen. Aselisäyksestä osa on nähdäkseni sellaista, jota ei olisi voinut ollakaan ennen Talvisotaa, erityisesti NL:n maahantuoma materiaali. Mutta isohko osa lienee sellaista, että vastaavaa olisi saanut hankittua tai tuotettua jo vuosina 38-39, jos päättäjillä olisi ollut näkemystä tulevasta.
Esimerkkinä muistelisin lukeneen (Gunwriters?), että Suomi-konepistoolin tuotannossa oli vuoden 38 tietämissä iso notkahdus, kun jonain aiempan vuotena oli päästy jo tuotantomäärään luokkaa 2000, niin notkahduksen kappalemäärä oli 400 tietämissä. Arvatenkin oli säästetty, jolloin armeija ei ollut voinut tilata. Onhan tietenkin vaikuttamassa sekin, ettei tarkkuuskonepistoolin tehoa oltu vielä tuolloin nähty, eikä Suomi-konepistoolia oltu suunniteltu niinkään massavalmistukseen kuin vihollisen massasurmaamiseen. Ilman jälkimmäistä ominaisuutta tuskin olisinkaan tässä kirjoittamassa isäukkoni haavoittumistilanteen vaiheilta arvellen.
Luomilta hyvä katsaus.
Yksityiskohtia on vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi:
Välirauhan aikana Petsamo oli Suomelle erittäin tärkeä henkireikä maailman merille. Sieltä saatiin kaikenlaista aseistusta muun ohella. Esimerkiksi pallokorsujen kumimuotteja. Nämä korsut olivat todella tarpeen.
Talvisoden aikana Ruotsiin tuotiin Brewster-hävittäjiä osina, joista koneet koottiin ja lennätettiin Suomeen. Tämä tukialuskone oli silloin hyvin ajanmukainen. Venäläiset suunnittelivat jopa kokoonpanotehtaan pommittamista, mutta sota loppui ennen. Mitäköhän Ruotsi olisi tehnyt? Veikkaan, enkä ole väärässä, että ei paheksuvaa noottia enempää.
Brewster toimi Suomen ilmavoimissa ihan kelvollisesti, vaan US Navy ei ilmeisesti ottanut sitä juurikaan käyttöön? Eräs pieni yksityiskohta, josta olen lukenut, on se, että Brewster sylki öljynsä ulos tietyissä asennoissa, paitsi kun Suomessa lentomekaanikko käänsi männänrenkaat toisinpäin, niin ongelma korjaantui! Onhan siinä ainakin maallikon arviona iso ero kelpoisuuteen, että jos kone putoaa väistön jälkeen tai ei putoa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 16 kommenttia